Kaikki uudet hankkeet 3D-mallinnetaan. Toteutuneesta mallista on helppo tuottaa eriasteiset visualisoinnit ja tietomallia on mahdollista hyödyntää erityissuunnittelussa ja määrälaskennassa.

Uudiskohteiden rakennus- ja pääsuunnittelu vaativuusluokkaan Vaativa+ asti.

Rakennussuunnittelu

Asuminen

• Pientalot

• Omakotitalot, erillistalot

• Rivitalot, ketjutalot

Kerrostalot

Palveluasuminen

Toimitilat

• Liiketilat

• Toimistot

• Teollisuus

Oppilaitokset

• Koulut

• Päiväkodit

Liikuntatilat

Terveydenhuolto

Muutoskohteissa suunnittelu on mahdollista tehdä olemassa olevan materiaalin pohjalta ja/tai mittauspiirustusten perusteella. Lähtömateriaali voi olla esimerkiksi dwg- tai pdf-muotoista dataa tai perinteisiä paperipiirustuksia.

Erityisesti korjaus- ja muutostöissä olennaista rakentamisen aikana ilmi tulevien asioiden huomiointi ja nopea reagointi.

Muutos- ja korjaushankkeiden rakennus- ja pääsuunnittelu vaativuusluokkaan Vaativa+ asti.

Suojelukohteet

Muutostyöt

Laajennukset

Käyttötarkoituksen muutokset

Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle laajuuden, toimivuuden, laadun, kustannusten, aikataulua ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnitelman valmisteluun kuuluvat tarvittavien selvitysten teettäminen ja toteutusmuodon alustava määrittäminen.

Hankesuunnitelmaan sisältö esim.:

• Tarveselvitys

• Muut tarvittavat selvitykset ja inventoinnit

• Ajantasaisten lähtötietojen hankkiminen

• Viranomaisneuvottelut

• Kaavan ja suojelumääräysten vaikutukset

• Ympäristövaikutusten arviointitiedot

• Rakennuspaikan olosuhteet

• Tilaohjelma

• Aikataulu

• Toteutusmuoto

Pääsuunnittelija huolehtii rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnittelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen.

Uudisrakennus sekä muutos- ja korjauskohteiden pääsuunnittelu vaativuusluokkaan Vaativa+ asti.

Suunnittelun johtaminen

• Suunnittelutarpeet ja aikataulu

• Lähtötietojen ristiriidattomuuden varmistaminen

• Yhteydenpidosta sopiminen

Suunnitelmien yhteensovittaminen

Rakennuslupatehtävät

• Yhteydenpito rakennusvalvontaan

• Rakennuslupa-asiakirjojen kokoaminen

• Aloituskokous ja katselmukset

Rakentamisen aikaiset tehtävä

• rakennusluvan ja aloituskokouksen mukainen valvonta

• muutosuunnittelun johtaminen

Käyttöönotto

Maankäytön suunnittelu

Aluesuunnittelu

Rakentamistapaohjeet

Pihasuunnitelma

Kaavoitus

Asemakaavamuutokset

Yleissuunnittelu

Rakennushistoriaselvityksen tehtävänä on luoda rakennuksesta tai muusta rakennetusta kokonaisuudesta hyvä, kohteen vaiheita kuvaava, yleiskuva esimerkiksi korjausrakentamisen tai kaavoituksen tarpeisiin. Rakennushistoriaselvitys tehdään rakennuksesta sellaisena kuin se on tutkimusta tehtäessä ja eri tarkoituksiin tehdyt selvitykset voivat erota toisistaan laajuudeltaan tai sisällön painopisteiltään. Kohteen koko ja monimuotoisuus - niin historiallisesti, kuin rakenteellisesti - sekä käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat selvitystyön laajuuteen.

Yleisin rakennushistoriaselvityksen kohde on suojeltu rakennus, johon on suunnitteilla korjaus- tai muutostöitä. Jos rakennuksen suojelua vasta valmistellaan, selvityksestä on apua suojelutarpeiden ja -tavoitteiden määrittelyssä. Rakennuksen omistajalle selvitys antaa hyödyllistä tietoa tulevia korjaushankkeita ja ymmärtävää ylläpitoa varten. Restaurointi- ja korjaushankkeissa selvitystä käytetään suunnittelun, rakennustyön ja valvonnan tukena, jolloin pystytään paremmin tunnistamaan ja vaalimaan rakennuksen arvokkaita ominaispiirteitä. Rakennushistoriaselvitys myös hyödyttää kohteessa tehtävää muuta tutkimusta, kuten väri-, materiaali- ja kuntotutkimuksia ja puutarhainventointeja.

Rakennushistoriaselvityksessä tutkitaan arkisto- ja kenttätöiden avulla kohteen historiaa, suunnittelu- ja muutosvaiheita ja nykytilaa. Selvityksen kenttätutkimus voi vastata rakennusinventointia, mutta kokonaisuutena selvitys on sisällöltään laajempi ja perustuu dokumentoinnin ohella myös tietojen analysointiin, ryhmittelyyn ja havainnollistamiseen. Kohteen rakenteiden tai materiaalien kunnon tutkiminen ei kuulu rakennushistoriaselvitystyöhön, mutta kuntotutkimukset ovat tärkeää tausta-aineistoa selvityksen tekijälle. Selvityksessä voidaan myös tuoda esille erilaisten lisätutkimusten tai -selvitysten tarve. Tyypillisiä rakennushistoriaselvityksen yhteydessä tehtäviä erityistutkimuksia ovat väri- ja pintatutkimus sekä lähiympäristön inventointi.

Lisätietoa: Lataa Museoviraston Talon tarinat -opas.

Lähdeaineiston saatavuus vaihtelee huomattavasti riippuen kohteen sijainnista, valmistumisajasta, käytöstä ja muutoshistoriasta. Julkisiin rakennuksiin liittyvät asiakirjat on yleensä arkistoitu kattavasti mutta yksityistaloja ja vanhempia, ennen 1900-lukua valmistuneita rakennuksia koskevia tietoja ja piirustuksia voi olla - rakennuspaikasta riippuen - vaikea löytää. Lähdeaineisto kertyy tyypillisesti julkisista ja rakennuksen käyttäjien arkistoista, painetuista ja painamattomattomista lähteistä, kirjallisuudesta ja haastatteluista. Eri lähteistä haetaan sekä yleistä taustatietoa alueesta että itse kohteeseen liittyvää yksityiskohtaista informaatiota.

Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja tallentamista esimerkiksi rakennetusta ympäristöstä. Inventointihankkeen aikana kootaan tietoa lähdekirjallisuudesta ja arkistoista, täydennetään sitä maastotarkastusten pohjalta ja tulokset kirjataan raportiksi. Rakennusinventoinnin kohteena on yksittäinen rakennus. Kohdekohtaisesti suunnitellun laajuuden mukaan inventoidaan sisätilat, materiaalit, kiinteä sisustus, kalusteet, varusteet ja valaisimet. Inventoinnin tarkkuus suunnitellaan ja arvioidaan tapauskohtaisesti.

Rakennushistoriatutkimusta täydennetään usein alan erityisosaajan laatimalla väri- ja tapettitutkimuksella. Lisäksi kohteesta on usein hyödyllistä laatia tarpeen mukaan tekninen kuntotutkimus, haitta-ainetutkimukset, hormikartoitus, jne...

Dokumentointi on kulttuuriperinnön fyysisten ominaisuuksien tallentamista esimerkiksi mittaamalla, valokuvaamalla tai näytteiden avulla. Dokumentointi liittyy yleensä restaurointi- tai inventointihankkeeseen. Rakennushistoriaselvitystyön tai restaurointisuunnittelun pohjaksi kohteesta tarvitaan nykytilannetta kuvaavat pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset. Jos tällaisia ei ole olemassa, ne voidaan laatia mittaamalla rakennus kokonaan tai tarvittavilta osin.

Rakennushistoriaselvitys kootaan tyypillisesti A4 kokoiseksi raportiksi. Raportti kootaan yksilöllisesti kohdekohtaisesti taitto-ohjelmalla helppolukuiseksi ja havainnolliseksi - kirjamaiseksi - nidotuksi tai sidotuksi kokonaisuudeksi. Raportin tyypillinerakenne:

Alkutiedot

• kansilehti

• julkaisutiedot

• perustietolomake

• sisällysluettelo

• johdanto

Historia, muutosvaiheet ja nykytila

• rakennuksen historia ja muutosvaiheet

• kohteen nykytila ja inventoinnit

• kronologinen taulukko

• ajoitus-, säilyneisyys- ja käyttötarkoituskaaviot

Loppuosa

• yhteenveto

• lähdeluettelot

• liitteet, piirustusluettelot, valokuvaluettelot