Arkkitehtisuunnittelun skaala on laaja.
Tyypillisesti yhden hankkeen parissa käsitellään, paitsi fyysisen ympäristön suunnittelua aluesuunnittelusta yksityiskohtaiseen detaljitasoon, myös laajoja arvovalintoja ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia.
Parhaimmillaan arkkitehdin työ on taiteellisesti luovaa ja teknisesti laadukasta asiakkaan luottamuksen lunastamista.
Kaikki uudet hankkeet 3D-mallinnetaan. Toteutuneesta mallista on helppo tuottaa eriasteiset visualisoinnit ja tietomallia on mahdollista hyödyntää erityissuunnittelussa ja määrälaskennassa.
Uudiskohteiden rakennus- ja pääsuunnittelu korkeimpaan vaativuusluokkaan Poikkeuksellisen vaativa asti.
Muutoskohteissa suunnittelu on mahdollista tehdä olemassa olevan materiaalin pohjalta ja/tai mittauspiirustusten perusteella. Lähtömateriaali voi olla esimerkiksi dwg- tai pdf-muotoista dataa tai perinteisiä paperipiirustuksia.
Erityisesti korjaus- ja muutostöissä olennaista rakentamisen aikana ilmi tulevien asioiden huomiointi ja nopea reagointi.
Muutos- ja korjaushankkeiden rakennus- ja pääsuunnittelu korkeimpaan vaativuusluokkaan Poikkeuksellisen Vaativa asti.
Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle laajuuden, toimivuuden, laadun, kustannusten, aikataulua ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnitelman valmisteluun kuuluvat tarvittavien selvitysten teettäminen ja toteutusmuodon alustava määrittäminen.
Pääsuunnittelija huolehtii rakennushankkeen suunnitelmien riittävästä laadusta ja laajuudesta niin, että suunnittelmilla voidaan osoittaa rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen.
Uudisrakennus sekä muutos- ja korjauskohteiden pääsuunnittelu korkeimpaan vaativuusluokkaan Poikkeuksellisen vaativa asti.
Maankäytön suunnittelu
Aluesuunnittelu
Rakentamistapaohjeet
Pihasuunnitelma
Kaavoitus
Asemakaavamuutokset
Yleissuunnittelu
Rakennettu ympäristö on merkittävä osa yhteistä kulttuurihistoriaamme.
Neljä viidennestä kansallisvarallisuudestamme on investoituna rakennettuun ympäristöön.
Rakennushistoriallinen tutkimus mahdollistaa olemassaolevan rakennuskannan fyysisen ylläpidon, mutta myös parantaa ymmärrystä ympäristömme aineettomasta arvosta.
Rakennushistoriaselvityksen tehtävänä on luoda rakennuksesta tai muusta rakennetusta kokonaisuudesta hyvä, kohteen vaiheita kuvaava, yleiskuva esimerkiksi korjausrakentamisen tai kaavoituksen tarpeisiin. Rakennushistoriaselvitys tehdään rakennuksesta sellaisena kuin se on tutkimusta tehtäessä ja eri tarkoituksiin tehdyt selvitykset voivat erota toisistaan laajuudeltaan tai sisällön painopisteiltään. Kohteen koko ja monimuotoisuus - niin historiallisesti, kuin rakenteellisesti - sekä käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat selvitystyön laajuuteen.
Lisätietoa: Lataa Museoviraston Talon tarinat -opas.
Lähdeaineiston saatavuus vaihtelee huomattavasti riippuen kohteen sijainnista, valmistumisajasta, käytöstä ja muutoshistoriasta. Julkisiin rakennuksiin liittyvät asiakirjat on yleensä arkistoitu kattavasti mutta yksityistaloja ja vanhempia, ennen 1900-lukua valmistuneita rakennuksia koskevia tietoja ja piirustuksia voi olla - rakennuspaikasta riippuen - vaikea löytää. Lähdeaineisto kertyy tyypillisesti julkisista ja rakennuksen käyttäjien arkistoista, painetuista ja painamattomattomista lähteistä, kirjallisuudesta ja haastatteluista. Eri lähteistä haetaan sekä yleistä taustatietoa alueesta että itse kohteeseen liittyvää yksityiskohtaista informaatiota.
Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja tallentamista esimerkiksi rakennetusta ympäristöstä. Inventointihankkeen aikana kootaan tietoa lähdekirjallisuudesta ja arkistoista, täydennetään sitä maastotarkastusten pohjalta ja tulokset kirjataan raportiksi. Rakennusinventoinnin kohteena on yksittäinen rakennus. Kohdekohtaisesti suunnitellun laajuuden mukaan inventoidaan sisätilat, materiaalit, kiinteä sisustus, kalusteet, varusteet ja valaisimet. Inventoinnin tarkkuus suunnitellaan ja arvioidaan tapauskohtaisesti.
Rakennushistoriatutkimusta täydennetään usein alan erityisosaajan laatimalla väri- ja tapettitutkimuksella. Lisäksi kohteesta on usein hyödyllistä laatia tarpeen mukaan tekninen kuntotutkimus, haitta-ainetutkimukset, hormikartoitus, jne...
Dokumentointi on kulttuuriperinnön fyysisten ominaisuuksien tallentamista esimerkiksi mittaamalla, valokuvaamalla tai näytteiden avulla. Dokumentointi liittyy yleensä restaurointi- tai inventointihankkeeseen. Rakennushistoriaselvitystyön tai restaurointisuunnittelun pohjaksi kohteesta tarvitaan nykytilannetta kuvaavat pohja-, julkisivu- ja leikkauspiirustukset. Jos tällaisia ei ole olemassa, ne voidaan laatia mittaamalla rakennus kokonaan tai tarvittavilta osin.
Rakennushistoriaselvitys kootaan tyypillisesti A4 kokoiseksi raportiksi. Raportti kootaan yksilöllisesti kohdekohtaisesti taitto-ohjelmalla helppolukuiseksi ja havainnolliseksi - kirjamaiseksi - nidotuksi tai sidotuksi kokonaisuudeksi.
Jouni Berg, Arkkitehti SAFA
Kokemuksen kerryttäminen rakennusalalla on alkanut perheyrityksen kautta jo varhaisessa lapsuudessa. Niin toteuttavat rakennustyöt kuin suunnittelutehtävät ovat tulleet tutuiksi laajalla skaalalla.
Uuden lain mukainen FISE pätevyystodistus poikkeuksellisen vaativaan uudisrakentamisen sekä korjaus- ja muutostöiden rakennussuunnitteluun myönnetty 2026.
Ohessa linkki referenssiluetteloon suunnittelutöistä sekä FISE:n myöntämä pätevyystodistus.